Aivoissani löi tyhjää, vaikkakin samalla ne alkoi jylläämään ja raksuttamaan täydellä teholla. Mikä olisi sopiva summa, kuinka paljon voisin pyytää, kuinka paljon pomo olisi valmis maksamaan ja ennenkaikkea minkä arvoinen olen tai minkä arvoisena itseäni pidän  - jos sitä nyt tuolla asteikolla voisi mitata. Kakskymppiä, viiskymppi, satanen vai enemmän ? Yllättävän vaikeaa määritellä itselleen hinta tai pitäisikö sanoa palveluksilleen.

Ajattelin kokeilla onneani kerran tähän oli menty, sanoin hintani ja jäin odottamaan pomon reaktiota. Hän kaivoi lompakon pukunsa takin taskusta ja maksoi, kysyi vielä maksaessaan olinko varma summasta. Olinko nyt sittenkään sanonut oikean summan. Olin minä, jos kerran kysytään, minä vastaan - tiesinhän arvoni.

Vai tiesinkö sittenkään ? Olinko tuon summan arvoinen tai oliko palvelukseni sen arvoisia. Tuota jäin pohtimaan, kuin myös sitä, että minkä tämä minusta tekisi. Olinko huora vai hienommin sanoen prostituoitu. Mitä tavoittelin tällä ja saavutinko tavoitteeni. Jatkaisinko valitsemallani linjalla vai voisinko kenties todella lyödä tällä rahaksi. Näitä miettien menin nukkumaan.